Datava-avaruuksiin liittyvä yhteistyö etenee yleensä neljässä vaiheessa: ensin tunnustellaan, sitten siirrytään kokeiluihin, joiden myötä kumppanuus vähitellen syvenee. Ajan kuluessa mukaan liittyy myös uusia toimijoita.

Yhteistyön eri vaiheista on koottu lyhyet kuvaukset, ja alla olevassa visualisoinnissa näkyy, miten yhteistyön vaiheet etenevät kuudesta eri näkökulmasta.

Dataekosysteeminen yhteistyö ei useimmiten käynnisty varsinaisesta ekosysteemin perustamispäätöksestä, vaan taustalla on yleensä asiakastarve, toiminnallinen haaste tai visio, jota organisaatio haluaa edistää. Ratkaisun kannalta olennaista on havaita, että tarvittava data on jonkun muun toimijan hallussa. Yhteistyö on hyvä aloittaa rajatulla osallistujajoukolla, vaikka tilanteesta riippuen mukaan voidaan kutsua myös useampia kumppaneita.

Kokeiluvaiheessa tavoitteiden on oltava konkreettisia, helposti ymmärrettäviä ja yhdessä sovittuja. Selkeät tavoitteet auttavat suuntaamaan kokeilua ja vähentävät siihen liittyvää epävarmuutta. Usein mittaaminen kohdistuu pelkästään ratkaisun hyödyllisyyteen, ja sekin tehdään lähinnä numeerisesti, vaikka ekosysteemityössä onnistumiseen vaikuttaa moni muukin tekijä. Ratkaisun ohella on tärkeää arvioida myös kokeilun etenemistä ja yhteistyön toimivuutta. Monipuoliset mittarit mahdollistavat laajemman oppimisen ja tukevat päätöksentekoa jatkosta. Jos kokeilu kasvaa pidemmälle vietyyn yhteistyöhön, on myös mittaamistapaa syytä syventää.

Kun yhteistyö syvenee ja uusia käyttötapauksia otetaan mukaan, on tärkeää arvioida, mitä hyötyjä tavoitellaan ja kenelle ne kohdistuvat. Hyötyjen hahmottamiseen voi hyödyntää oheista mallia. Kumppanuuden tiivistyessä tarvitaan kokeiluvaihetta konkreettisempia tavoitteita. Samoin kuin kokeiluvaiheessa, tavoitteita on syytä asettaa laaja-alaisesti, ei vain yhdessä tuotettujen ratkaisujen kautta. Tavoitteet voivat liittyä toimintaan (mitä yhteistyössä tosiasiassa tapahtuu), kokemuksiin (miten yhteistyö koetaan ja sujuu) sekä vaikutuksiin (mitä tuloksia ja muutoksia yhteistyö saa aikaan).

Kun mukaan liittyy uusia toimijoita, ei kyse ole enää pelkästä kumppanuudesta, vaan aidosta ekosysteemisestä yhteistyöstä. Uudet osallistujat tuovat mukanaan uusia näkökulmia, dataa ja kehittämisideoita, mikä avaa mahdollisuuden entistä vaikuttavampaan yhteistyöhön. Tässä vaiheessa on tärkeää määritellä yhteinen tavoitetila tarkasti. Usein haasteena ei ole päämäärän puuttuminen, vaan rakenteiden heikkous sen saavuttamiseksi. Toimintaa ei voida enää perustaa yksittäisten organisaatioiden budjetteihin ja päätöksentekoon, sillä tällöin eteneminen on hidasta ja katkonaista. Laajenevassa ekosysteemissä on kyettävä koordinoimaan työtä usean toimijan kesken, tekemään päätöksiä yhdessä ja ylläpitämään yhteisiä pelisääntöjä, joihin kaikki osallistujat voivat sitoutua. Tällainen toiminta edellyttää omaa johtamis- ja rahoitusmallia.

Työkalupakki jakautuu kolmeen paneeliin: Suodatuspaneeliin, Työkalupaneeliin ja Kuvauspaneeliin.

Suodatuspaneelissa voi hakea työkalua nimen perusteella tai rajata työkalulistausta eri rakennuspalikoiden mukaan.

Työkalupaneelissa on listattuna kaikki DSSC:n luetteloimat työkalut, joita voidaan hyödyntää datataloudessa ja data-avaruuksissa. Listauksessa näkyvät työkalun nimi sekä tarjottu palvelu. Työkalua klikkaamalla saa esiin ytimekkään kuvauksen, ja painamalla "Työkalun tiedot" avautuu tarkempi kuvaus.

Kuvauspaneelissa on palveluiden, rakennuspalikoiden ja yhteiskehittämisen kuvauspainikkeet. Niitä painamalla kuvaukset tulevat näkyviin. Työkalupaneeli on kytketty kuvauspaneeliin: kun työkalua painaa, siihen liittyvät kuvaukset siirtyvät paneelin yläosaan ja erottuvat muista korostusvärin avulla.

Kuvauksissa käytetyt värit:

Ota yhteyttä